YSKÄ

Keuhkoputkentulehdus (bronkiitti) aikuisilla

Lääkärikirja Duodecim

8.10.2018

Infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

• Keuhkoputkentulehduksen oireet ja kulku
• Pitkittynyt (krooninen) keuhkoputkentulehdus
• Keuhkoputkentulehduksen itsehoito
• Pitkittyneen yskän muita syitä
• Milloin hoitoon

Yskä on yleinen nuhakuumeen eli flunssan oire (ks. «Nuhakuume, flunssa»1). Flunssaan liittyvä yskä kestää keskimäärin kaksi viikkoa, usein kolmekin viikkoa. Äkillinen keuhkoputkentulehdus (tai mieluummin keuhkoputkitulehdus) on oikeastaan sama asia kuin yskä. Äkillistä (akuuttia) keuhkoputkitulehdusta aiheuttavat samat virukset kuin nuhakuumetta. Kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia käsitellään tarkemmin omassa artikkelissaan: ks.«Keuhkoahtaumatauti (COPD)»2.

Keuhkoputkentulehduksen oireet ja kulku

Äkillinen keuhkoputkitulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehdus. Alkuun ysköksiä ei nouse tai ne ovat niukkoja, mutta myöhemmin yskiessä voi nousta paksuakin limaa, vaikkei mukana silloinkaan useimmiten ole bakteeritulehdusta. Keuhkoputkitulehdukseen liittyy usein ylempienkin hengitysteiden oireita, kuten äänen käheyttä, nuhaa ja kurkkukipua, ja tauti alkaakin usein flunssana. Suoraan keuhkokuumeena alkavassa taudissa nämä oireet puuttuvat. Toisin kuin kurkunpään ärsytyksestä johtuva yskässä, keuhkoputkitulehduksessa yskänärsytys tuntuu tulevan ”syvältä”.

Äkillinen keuhkoputkitulehdus paranee suurimmassa osassa tapauksista itsekseen parin kolmen viikon kuluessa. Yskänlääkkeet ja antibiootit eivät jouduta paranemista. Vaikka äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa yskä olisi pitkäkestoinen, siihen ei liity aivan ensipäiviä, "flunssavaihetta", lukuun ottamatta selvää kuumetta eikä missään vaiheessa huonoa yleiskuntoa. Tauti etenee harvoin keuhkokuumeeksi (ks. «Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla»3). Keuhkokuumetta voi epäillä, jos kesken paranemisen oireet uudelleen pahenevat, ja etenkin, jos nousee kuumetta, jota alun perin ei ollut lainkaan tai joka oli jo ehtinyt laskea.

Pitkittynyt (krooninen) keuhkoputkentulehdus

Krooninen keuhkoputkitulehdus on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä ja aika ajoin tulee limaisempia yskävaiheita, kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita. Nekin liittyvät usein virustulehduksiin. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen tärkein taustatekijä on tupakointi. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään usein antibioottihoitoa, etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita, kuten kuumetta (ks. «Kuume»4).

Keuhkoputkentulehduksen itsehoito

Yskää voi lievittää riittävä juominen, joka pitää limakalvot kosteina ja joka voi auttaa sitkeän liman yskimisessä pois keuhkoputkista (ks. «Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito»5). Yskänlääkkeiden teho on vähäinen. Tämä on todettu tutkittaessa limaa irrottavia, keuhkoputkia laajentavia tai yskän ärsytystä hillitseviä aineita tai kaikkia näitä sisältäviä yhdistelmävalmisteita. Yskänlääkkeistä voi kuitenkin olla apua erityisesti, jos yskänärsytys vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet, joissa usein on keskushermostoon vaikuttavaa kodeiinia, eivät ole tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet. Tupakoinnin lopettaminen jouduttaa viruksen aiheuttaman keuhkoputkitulehduksen paranemista.

Pitkittyneen yskän muita syitä

Tärkein syy pelkkään pitkittyneeseen yskään äkillisen hengitystietulehduksen jälkeen on poskiontelotulehdus. Siinä poskionteloista valuu etenkin yöllä eritettä, joka kuivuu hengitysteihin ja ärsyttää niitä jatkuvasti (ks. «Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus ja otsaontelotulehdus)»6). Pitkittyneen yskän syitä ovat myös allerginen ärsytys (astma: ks. «Astma»7), sydämen toiminnan vajaus (usein aamuyöllä vaivaava yskä) ja mahalaukun sisällön takaisinvirtaus hengitysteihin yöaikaan (refluksi; ks. «Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)»8). Näiden syiden etsiminen vaatii lääkärin selvittelyjä, jos yskä kestää viikkokausia. Pitkän yskän takaa voi löytyä tuberkuloosi (ks.«Tuberkuloosi»9), vaikka se suomalaisilla onkin nykyään harvinainen tauti.

Milloin hoitoon

Jos kuume yskivällä aikuisella on korkea (yli 38,0 °C) ja väsymys on ankaraa tai henkeä ahdistaa, on syytä lähteä heti hoitoarvioon. Nämä oireet viittaavat bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen (ks.«Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla»3). Jos yleiskunto säilyy tyydyttävänä mutta yskä ei ole edes lievittymässä kolmannella tautiviikolla, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Sillä ei ole merkitystä, nouseeko ysköksiä vai ei.

Muutamaa alkupäivää pidemmälle jatkuva kuume (yli 38 °C), hengityksen muuttuminen raskaammaksi ja kipu hengittäessä tai yskösten verisyys ovat syitä lääkärissäkäyntiin jo aiemmin. Kuumeisessa taudissa voidaan antibioottihoitoa vaativa keuhkokuume erottaa keuhkoputkitulehduksesta keuhkojen kuuntelulla, veren tulehdustekijöiden (CRP:n ja laskon) mittaamisella (ks. «CRP (P-CRP)»10) ja röntgenkuvalla.

Tuberkuloosin (ks. «Tuberkuloosi»9) poissulkemiseksi on syytä mennä lääkäriin, jos yskä kestää limaisena yli kolme viikkoa eikä ole ennestään todettua keuhkoahtaumatautia (COPD; ks.«Keuhkoahtaumatauti (COPD)»2) ja ysköksissä on verta. Erityinen syy hoitoon hakeutumiseen on myös, jos on pidempään esiintynyt lämpöilyä tai laihtumista ja yleisvointi on heikentynyt. Samalla tulee varmistettua, ettei syynä ole keuhkosyöpä (ks. «Keuhkosyöpä»11). Jos tietää tavanneensa tuberkuloosiin sairastuneen henkilön lähikuukausina, jo lyhyemmänkin yskän takia kannattaa käydä lääkärissä.